sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kappale 10: Ilmastot

Ilmasto on jokun alueen pitkäaikainen säätilojen keskiarvo.

Trooppiset ilmastot
Trooppisia ilmastoja on sademetsät savannit monsuuni alueet


Kuivat ilmastot
Kuivia ilmastoja on arot ja aavikot


Lauhkeat ilmastot

Viileät ilmastot

Jääilmastot
tundrat, ikuinen jää

Kappale 6 Vesikehä


Maapallolla on hydrosfääri eli vesikehä. Hydrosfääri muodostuu maapallon kaikesta vedestä. Vettä on mantereella, merissä, vedessä ja jäätiköisssä. 97% maapallon vesistä on merissä. Vain 3% vesistä on makea vettä. suurin osa makeasta vesistä on siis pohjavesissä.

veden olomuodot
Vedellä on maapallolla kolme eri olo muotoa:
Kiinteä (jää)
Neste (vesi)
Kaasu (vesihöyry)









veden kierto

Hydraloginen kierto kuvaa veden kiertoa a muuttumista olomuodosta toiseen.

Kaikki vesi maapallolla on jatkuvassa liikkeessä. Vesi muuttuu vesihöyryksi ja se nousee ilmakehään sitten se sataa alas. Sama toistuu kaikkialla. Pohjavesi virtauksien kautta vesi palautuu meriin.






Kuu vetää maapallon vettä puoleensa. Siitä seuraa vuorovesi ilmiö eli veden säännöllinen nousu ja lasku.
Vuorovesi ilmiö


Kappale 3


Maa pyörii akselinsa ympäri 24:ssä tunnissa. Ja auringon maa kiertää vuodessa. Koska maapallo pyörii tietyssä kallistuskulmassa syntyy vuodenaikojen vaihtelut.  Siitä johtuen on myös tasaus ja seisaus päivät.
Maa jaetaan aikavuohykkeisiin.

https://www.google.fi/search

Maani Italia kuuluu UTC+1 aikavyöhykkeeseen. Kun kello suomessa on 12.00 Italiassa kello on 11.00.
https://www.google.fi/search

perjantai 23. tammikuuta 2015

Kappale 2 Aurinko


Aurinko
Aurinko on tähti, joka sai alkunsa alkuräjähdyksessä noin 13,7 miljardia vuotta sitten.
Kooltaan aurinko on keskikokoinen tähti.
Aurinko kuuluu linnunrata-galaksiin, jossa on noin 200 miljardia tähteä. '
Galakseja on noin 200 miljardia. 

torstai 22. tammikuuta 2015

Kappale 8: Sateet


Sateita on kolmea eri tyyppiä:

kuvassa sadetyypit
Konvektiosade:
Kun aurinko lämmittää maata se saa veden haihtumaan ilmaan. Siellä vesi viilenee ja sataa takaisin alas.

Orograafinen sade eli vuoristosade:
Meren kostea ilma nousee ylös rannikolla olevaa rinnettä. Kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylös vesi tiivistyy sateeksi ja sataavetenä ja korkeammalla lumena rinteelle. Kuiva ilma jatka matkaa vuoren yli.

Rintamasade:
Rintamasade syntyy korkeapaineen ja matalapaineen seurauksena. Kun lämminrintama nousee kylmänrintaman päällä rintamien kohdatessa syntyy sateita.


Kappale 7: Meret


maapallo
Meret jaetaan valtameriin ja sivumeriin. Sivumeret taas jaetaan välimeriin, sisämeriin ja reunameriin. Merenpohja on vaihtelevaa aivan kuten mantereen pintakin.

merivirrat

Valtamerissä on suuria merivirtoja. Merivirrat vaikutavat mantereien ilmastoihin. Jotkut merivirrat lämmittävät ilmastoja ja jotkut viilentävät.

Kylmät mervirrat tuovat rannikoille kuivuutta ja lämpimät merivirrat kosteutta.

Kylmät merivirrat virtaavat navoilta päiväntasaajalle päin. Lämpimät taas päiväntasaajalta navoille päin.



tiistai 20. tammikuuta 2015

Kappale 5 Tuulet

Tuulet saa alkunsa auringon lämmön epätaisen jaon aiheuttamista lämpötila ja ilmanpaine eroista.

Konvektio
Lämmin ilma laajenee, mikä tekee siitä kevyempää kuin kylmästä ilmasta. Tämä saa lämpimän ilman nousemaan ylöspäin.

Matalapaine syntyy alueelle josta lämmennyt ilma on noussut konventionaalin takia.

Korkeapaine syntyy alueille minne matalapaine alueilta siirtynyt lämmin ilma on siirtynyt jäähdyttyään.


http://oppiminen.yle.fi
Matalapaine ja korkeapaine synnyttävät ilman liikkeet eli tuulet. Ilma pyrkii matalapaine alueilta
 takaisin korkeapainen alueille.

Maapallon ilmanpaineita, planetaarisia tuulia ja niistä muodostuvia soluja. Maani Italia sijaitsee Ferrelin solussa kravun kääntöpiirillä yläpuolella